Suomi on kansainvälisesti vetovoimainen malminetsintämaa, sillä maan kallioperässä on runsaasti mineraalipotentiaalia ja maasta tunnetaan useita kriittisiä raaka-aineita. Tutkimustoimintaa tukee myös vuosikymmenten aikana kartutettu laaja geotietoaineisto. Maastotöitä ohjaava tiukka kaivoslainsäädäntö, edellytetyt luvat sekä pohjoiset olosuhteet asettavat kuitenkin tutkimushankkeille omat vaatimuksensa.
Miksi Suomen kallioperä kiinnostaa akkumineraalien etsijöitä?
Suomen kallioperä kuuluu Fennoskandian vanhaan peruskallioalueeseen, jossa on useita eri syntyhistoriaa edustavia vyöhykkeitä ja mineralisaatioita. Tämä tekee maaperästä kiinnostavan kohteen muun muassa nikkelin, koboltin, kuparin, litiumin, platinaryhmän metallien, grafiitin, fosfaatin, vanadiinin ja harvinaisten maametallien etsinnälle. Geologian tutkimuskeskuksen mukaan maassa on hyvä mineraalipotentiaali, ja kriittisten raaka-aineiden koosteessa Suomesta tunnetaan 67 keskisuurta tai suurta esiintymää.
Lupaavia kohteita helpottaa löytämään Suomessa vuosikymmenten aikana kerrytetty laaja geologinen, geokemiallinen ja geofysikaalinen tietoaineisto. Laadukas lähtödata auttaa kohdentamaan maastotutkimukset suoraan kaikkein potentiaalisimmille alueille.
Miten kaivoslaki sovittaa yhteen malminetsinnän ja ympäristön?
Kaivoslain tavoitteena on sovittaa tutkimustyö yhteen ympäristön, maanomistajien ja muiden elinkeinojen kanssa. Lainsäädäntö edellyttää, että tutkimukset rajataan aina vain työn kannalta välttämättömiin toimenpiteisiin. Toiminnasta ei saa aiheutua merkittäviä muutoksia luonnonolosuhteissa, arvokkaiden luonnonesiintymien olennaista vahingoittumista, maisemahaittoja tai muita haitallisia ympäristövaikutuksia.
Lupaprosessissa Tukes arvioi alueen käyttörajoituksia, hankkeen vaikutuksia ja luvan myöntämisen esteitä. Viranomainen voi asettaa päätöksessään määräyksiä muun muassa käytettävistä tutkimusmenetelmistä, ajankohdista, jälkitoimista, jätehuollosta ja asetettavista vakuuksista. Kunta, maanomistajat ja muut asianosaiset pääsevät vaikuttamaan prosessiin, sillä heitä kuullaan ennen ratkaisuja. Kaivoslaki toimii näin tiiviissä yhteistyössä muun ympäristö-, luonnonsuojelu- ja alueidenkäyttölainsäädännön kanssa.
Mitä vaatimuksia Tukes asettaa malminetsintäluvalle?
Kaikki maastossa tehtävä tutkimus ei vaadi virallista malminetsintälupaa, sillä vähäistä haittaa aiheuttavaa etsintätyötä voidaan tietyin ehdoin tehdä ilman sitä, ja myös maanomistajan suostumus voi kattaa osan tutkimuksista. Lupa on kuitenkin välttämätön silloin, kun tutkimusta ei voida toteuttaa etsintätyönä tai suostumuksella, tai kun muut kaivoslain luvanvaraisuuden perusteet täyttyvät.
Luvan hakija toimittaa Tukesille hakemuksen, jossa esitellään muun muassa:
- Alueen paikkatiedot
- Hakijan toimintaedellytykset
- Arvio alueen kaivosmineraaleista ja yksityiskohtainen tutkimussuunnitelma
- Ympäristö- ja muut vaikutukset sekä ehdotus vakuudesta ja jälkitoimenpiteistä
Ennen lupaharkintaa Tukes kuulee maanomistajia, kuntaa ja viranomaisia. Luvan saatuaan toiminnanharjoittajan tulee noudattaa annettuja ehtoja, maksaa määrätyt korvaukset, asettaa vakuus ja toimittaa tutkimussuunnitelma päätöksessä nimetyille tahoille ennen työn aloittamista.
Miten maanomistajien korvaukset ja vakuudet toimivat käytännössä?
Luvanhaltijan on maksettava lupa-alueen kiinteistöjen omistajille lakisääteistä vuosittaista korvausta. Maksun suuruus porrastetaan siten, että se on neljänä ensimmäisenä vuotena 20 euroa hehtaarilta, vuosina 5–7 yhteensä 30 euroa hehtaarilta, vuosina 8–10 yhteensä 40 euroa hehtaarilta ja yhdennestätoista vuodesta alkaen 50 euroa hehtaarilta vuodessa. Luvanhaltija kantaa myös aina vastuun toiminnan aiheuttamista vahingoista ja haitoista.
Tukes määrää luvalle pankkitalletuksena asetettavan vakuuden. Tällä vakuudella turvataan jälkitoimenpiteet, vahinkojen ja haittojen korvaaminen sekä muut kaivoslain mukaiset velvoitteet. Viranomainen vapauttaa vakuuden vasta sen jälkeen, kun kaikki velvoitteet on todistetusti täytetty.
Miten arktiset olosuhteet vaikuttavat kairaukseen maastossa?
Pohjoisen olosuhteet vaativat kalustolta ja työntekijöiltä enemmän kuin pelkkää pakkasenkestoa. Lumi, routa, suot, pitkät etäisyydet, vähäinen päivänvalo ja suuret lämpötilavaihtelut vaikuttavat kulkureitteihin, vedenhallintaan, huoltoon ja turvallisuuteen. Toisaalta talvi myös suojaa maastoa, sillä routa ja lumipeite kantavat raskasta kalustoa ja säästävät pintamaata.
KATI on kehittänyt oman kairauskalustonsa vastaamaan arktisia vaatimuksia. Laitteistoissa painotetaan tela-alustoja, liikkuvuutta maastossa ja työntekijöiden suojausta. Yhtiöllä on kokemusta olosuhteista, joissa lämpötila vaihtelee +30 asteesta aina -40 asteeseen saakka, sekä keinolumen hyödyntämisestä reittien ja kairauspaikkojen suojauksessa. Pohjoisissa hankkeissa onnistuminen edellyttääkin toimintavarmaa kalustoa, tarkkaa ennakkosuunnittelua ja vahvaa ympäristöosaamista.
Suunnitteletko malminetsintähanketta tai haluatko kuulla lisää vastuullisista maastotyömenetelmistämme? Tutustu tapaamme toteuttaa timanttikairausta ja ota yhteyttä asiantuntijoihimme – autamme valitsemaan kohteeseesi parhaiten sopivat ratkaisut.
Artikkelin lähteet ja lisätietoa
Lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus
Finlex, Kaivoslaki (621/2011), erityisesti 1, 9, 11, 46 ja 51 §
Tukes, Näin haet malminetsintälupaa
Tukes, Malminetsinnän lupahakemuksen käsittely
Tukes, Kun olet saanut malminetsintäluvan
Toimiala ja kallioperän mineraalipotentiaali
GTK (Geologian tutkimuskeskus): Availability of Critical Raw Materials
GTK (Geologian tutkimuskeskus): Critical and Strategic Raw Materials
Kaivosteollisuus ry: Malminetsintä edellyttää paljon lupia
Arktinen kairausosaaminen ja vastuullisuus
Coring Magazine: KATI OY: Forty years of prospecting in the toughest Arctic conditions